Sitruunatarhurin kertomuksia

"Nytpä tahdon olla ma, pienen sitruunapuun kasvattaja!" Eli vuorossa sitruunatarhurin kertomuksia Vol.1, mutta tämän tarhuri-viherpeukalon huomioiden en millään voi luvata tulevan Vol. 2:sta, saati sitten Vol.3:sta, todennäköisesti tuo reppana ehtii kuolla kupsahtaa ennen sitä. Mutta hei, siinä on kolme isokokoista sitruunaa ja ainakin tsiljoona nuppua, (no ehkä jopa vajaa kymmenen :)) )  joten; "Vapiskaa, te lemon curd:n tehtailijat, mä niin lyön teidät laudalta!" No ja höpön höpön!!! Vakavasti puhuen ihastuin tuollaiseen sitruunapuuhun jo aikaa sitten, kun (ylläri-pylläri) näin sellaisen joskus tuolla Pinterestissä. Siitä saakka olen sellaista haikaillut, etenkin kun minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaista hedelmä tms. puuta. 




Viime viikkoisella Savonpirkan kuvaus-kukkienhakureissulla tuo viimein yllättäen löytyi, joten nyt päätin tuota (lue; sen kuolettaa) kokeilla. Nuo hedelmäthän noissa ovat kuulemma syötäviä, mutta saa nähdä millaisia sitruunoita noista tulee, se jää nyt sitten nähtäväksi/kuultavaksi. Palaamme siis tähän sitruunapuu -asiaan vielä myöhemmin. Monestihan nämä meille kotitarhureille olevien hedelmien maku on jotain ihan vallan muuta, eli ovat usein aivan jäätävän makuisia, eivät niitä ihanan makeita kaupassa myytäviä lajikkeita. No tietty sitruunat nyt ei makeita olekkaan, mutta saa tosiaan nähdä miten tämän kanssa käy. 




Se olohuoneen rymisteeraus sitten luontevasti aiheutti huonekalujen siirtelyn ketjureaktion ja täällä ruokailutilassakin kalusteet muuttuivat/vaihtoivat paikkaa. Musta vanha emännänkaapin alaosa siirtyi nyt tuohon perhostaulun alapuolelle, uuden sitruunapuun vierelle. 





Tyttären nikkaroima puolipyöreä pöytä siirtyi olkkarista tuohon peilin alle, samoin tuon tyyny/peittokorin roudasin nyt tänne. Pöydän päällä on toinen uusi kasvini; tuo ruukussa oleva eucalyptus. 




Ja nämä ovat nykyiset näkymät ruokailuhuoneesta olkkariin.




Somat esikot (edit* Mikä härö lienee tullut, noi mitään esikkoja ole, belliksiähän ne on, lisäksi noita vielä kasvaa ihan tässä omassa pihassakin. :)) ) kukkivat lipaston päällä, on se vaan ihanaa aikaa tämä kevät, tai ei tuolla ulkona sitä kevättä juurikaan havaitse, mutta ihania kukkia ja kasveja on sentään kauppoihin tullut. Se vaan kummasti piristää mieltä ja kotia.




Näillä hömppä- höpinöillä tänään, 
huomenna vuorossa olisi jonkinmoista pääsiäiseen liittyvää leipomusta.



Siihen saakka,


tiina

Kommentit

Irmeli sanoi…
on nätti tuo sitruunapuusi, hyvää kasvua ja kehitystä sille. Olen täältä välimereltä, nuo puut ovat tuttuja ja puutarhassa tuottavat hyvin. Kaiken kasvua on mukavaa seurata, multaan työnnän taatelin kiviä, manteleita, goji marjoja, ananaksen tupsuja ja inkiväärin paloja, monet lähtevät ilokseni kasvamaan. Aurinkoista pääsiäisaikaa. Irmeli
Anne sanoi…
Kaunista teillä siellä 😊 ja aivan ihku tuo sitruuna, minunkin tekis mieli kokeilla sen kasvatusta. Ja nuo sun esikot lipaston päällä taitaa olla belliksiä eli kaunokainen 🤔😊
Tiina sanoi…
Oi että, no sinä saatkin seurata niitä ihan livenä. 😊👌🏻🍋☀️ Saa nähdä miten tuo meillä menestyy. (?) 🤔😄
Tiina sanoi…
No niin totta, belliksiähän ne, ja ihan lemppareitanikin vielä. Mikä ihmeen härö nyt tuli? 😂 Ja kiitos kommentistasi. 😊💓
Kaisa sanoi…
Wau! Ja, yksikin kertomus riittää, tarkoitan että tuo on jo minusta saavutus, saa yhden sadon kasvatettua. Itse kun en ole mikään viherpeukalo. Onnittelut hyvästä sadosta!
Anonyymi sanoi…
Aivan ihanalta näyttää, eikös nuo 2 sitruunaa ole jo valmiita syötäväksi? Muuten nuo bellikset on niin hurmaavia, valitettavasti täällä en ole niitä nähnyt? Onko ne ihan ruukussa olevia vai leikko? Minä ostin äsken harmaita ja valkoisia höyheniä ja aion sommitella niitä oksiin, pienet lehdenalutkin jo vihertää niissä! Terv Tepa
Anonyymi sanoi…
Ihana sitruunapuu.Harvemmin vaan täällä pimeässä pohjolassa menestyvät.Tarvitsevat niin paljon valoa.Kesä täällä niin surkean lyhyt.
Tiina sanoi…
Kuules Kaisa, nyt on kyllä pakko tunnustaa, että tuollaisena sen viime viikolla meille roudasin, joten sen ”kasvatus -kunnian” annan kyllä suosiolla tuonne Savonpirkan tytöille. 😄
Tiina sanoi…
Niin ne muuten taitaa olla, joten täytynee kohta niitä maistella. 😄 Juu, bellikset on ihan ruukkumalleja, nekin nappasin sieltä Savonpirkasta, kun ovat minusta niin somia. 😊👌🏻🌸 Oksia pitää minunkin jostakin napata, taidan napsia niitä tuosta omasta syreenistä. 😊
Tiina sanoi…
Niin se taitaa olla, toivottavasti kuitenkin kestäisi hengissä edes hetkisen. 🤔😊
Anonyymi sanoi…
"Olen sitruuna, olen sitruuna, hapan sitruuna"....niinkuin laulussakin sanotaan😉. No jos ei tuosta sadosta sit vielä lemon curdia tuliskaan niin jos sitten vaikka wappusimat😄😊 edes. Ihana on puu ja tuo jo niin kevätfiiilikset vaikka vyötäröä myöten hangessa huopikkaat jalassa täällä viel törötetäänkin😯. Kyl on tänä vuonna pienen mökin laittajan ja kevättä odottavan aika pitkä..mutta noilla ihanilla kukkasilla mm saa edes pienen ripauksen esimakua tulevasta
👍. Rikkaruohoja ja pörriäsisiä siis odotellessa😁😂! T. Talviniemen tonttu
Tiina sanoi…
Huomenna kuule meinasin sitruunatortun noista omista sitruunoista tehdä, eli niille tulee jo tuomion päivät. 😂👌🏻🍋 Toivottavasti maku vaan on edes lähellä normia sitruunaa... 🤔🙄😂 No huomennahan se nähdään. 😊
Anonyymi sanoi…
Wau! Sitruunatorttua, nam😊!
Anonyymi sanoi…
Oispa vaikka harmaa lautalattia,tuo niin levoton ja muovisen näköinen:(Muuten niiiin kaunista!-niina-
Tiina sanoi…
No ihanathan ne vanhat helmen harmaaksi maalatut lattiat onkin, mutta valitettavasti täällä ei niitä vanhoja lautalattioita ollut, eikä me lähdetty siiheen isoon ja kalliiseen (koko talon) lattioiden vaihtamiseen. Makuja ja mielipiteitä on monia, mutta me tykästyimme tähän ja tykkäämme kyllä tuosta lattiasta edelleenkin. 😊