perjantai 17. helmikuuta 2017

Perjantain slow moodit

Perjantaita päivää vaan. Aurinko paistaa ja räystäät tippuu, mikäs se mukavampaa. Sehän tietää kevättä, tai ainakin juuri tänään tuntuu vahvasti siltä. Siivoilun lomassa nappasin muutaman aurinkoisen kuvan yläkerran aulasta, mitään uutta ei siellä (kään) rintamalla ole, kuten ei siis ole sisustusrintamalla muutenkaan. Sisustamisen (ja bloggaamisen) suhteen on kyllä koko kevään ajan ollut sellainen (todella outo!) slow mood, jos nyt näin voidaan sanoa. Jotenkin vain odotan noiden lumien lähtevän huitsin nevadaan, sen myötä sitä kevättä ja pääsyä tuonne ulos. Siis ihan sillain kunnolla chillailemaan tuonne pihalle.... No sitä aikaa ja säätä saa vielä himppasen odotella. 









Mutta... 
Jos nämä tälläiset kauniit säät jatkuvat, niin aivan varmasti kohta roudaan jonkun penkin/kautta jakkaran tuohon terdelle. Sitten into pinkeänä istun siinä viltin alla kaakaota "ryystämässä." Eiköhän se maaliskuun koittaessa ole sekin sitten jo mahdollista, kun nytkin tuo auriko jo noin ihanasti tuolla paistaa. 
















No mutta, nyt on kiireesti mentävä tuosta mollukasta nauttimaan tuonne ulos. 


Oikein muksua viikonloppua kaikille.


See you,


tiina

torstai 9. helmikuuta 2017

Pöytien pyörittelyä

Hitsinvimpulat sentään! Joku oli syönyt mitä ilmeisimmin suurella intohimolla suklaata tuossa meidän soffalla, ne valkoiset päälliset kun näkyivät olleen aivan sen herkun sotkussa. Kukahan mahtoi olla asialla?!!! No joo... Eipä sitä syyllistä tarvitse kovin kauaa etsiä; todennäköisesti saa katsoa ihan peiliim, No mutta, päälliset kuitenkin joutuivat pyykkiin. Ja hei.... Niin hienoa, kun ne voi sujuvasti heittää koneeseen, kohta ovat taas puhtaat. Sittenpä pääsee taas sotkemaan. No joo... eihän sitä suklaata (kaan) pitäisi tuossa sohvalla syödä, mut kun se nyt vaan on niin hyvää. Ja rapatessahan aina roiskuu. Minkäs sille... 











No mut anyway, päällisten vaihto (laitoin sohvaan nyt vaihteluksi nuo beiget päälliset) sai aikaan vähän muutakin faceliftiä. Pöydät vaihtoivat paikkaansa, tai ruskea pikkuruinen kaappi menee takaisin ylös ja tuo pukkijalkainen pöytä löysi tiensä takaisin meille. Pitänee etsiä neidille kapeampi sinne kotiin, tuo on ehkä himppasen liian leveä.











Ja en tiedä teistä, minun mielestäni se kyllä on tuossa aika jees. Samoin laiskanlinnan roudaan yläkertaan, ei kyllä ole mitään hajua minne sen saan mahtumaan, mutta eiköhän sille jokin paikka esim. työhuoneestani löydy. Jotekin on kivaa kun on enemmän tilaa ja happea hengittää, tämä meidän koti kun on oikeasti todella pieni, tänne ei paljoa turhaa (onneksi) sälää mahdu. 











Mutta, näillä pyörityksillä tänään. 


See you,



tiina

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Vihreitä juttuja!

Niin.... Noita vihreitä juttuja (joita kai huonekasveiksi kutsutaan ;) ) on kummasti ilmestynyt meille. Siitä huolimatta, että en edelleenkään (todellakaan) koe olevani minkään sortin horsman hoitaja, aivan samalla tavalla ne tuppaa  meillä kuolemaan kun ennenkin, eli siinä suhteessa ei kyllä ole minkäänlaista kehitystä tapahtunut. Mutta.... kestää sen minkä kestää, eihän sille mitään voi. Ja silti vain olen kummasti niin viehättynyt noiden kasvien vihreyteen, varmaan syynä siihen on aivan mieletön kevään alkamisen kaipuu. Kun ulkona paukkuvat pakkaset - on sisälle saatava jotain kevään tuntua, ja siinähän nuo kasvit kyllä kivasti tekevät tehtävänsä. 











Ja mikä parasta, ne ovat vieläkin hengissä. Ikinä ei minulla ole ollut noin montaa (elossa olevaa! ) viherkasvia yhtä aikaa, laskelmieni mukaan niitä taitaa tällä hetkellä olla jopa 4kpl. Ja se on kuulkaas minulle paljon se!







(Voisko joku samalla kertoa....  Että mitähän tuossa senkin alla olevassa pahvilootassa mahtaakaan olla? Itsellä kun ei ole asiasta mitään hajua, tarvinnee siis varmaan tutkailla asiaa.) 



No joo... Nuo eucalyptuksen oksat ovat jo kuivuneet, mutta mielestäni ne ovat kauniit noinkin. 


















Näillä viherhöpinöillä tänään.


See you,



tiina

tiistai 7. helmikuuta 2017

Pullapäivä

Ihanaa (ja aurinkoista) päivää kaikille. Pakkanen paukkuu täällä kirpeissä lukemissa, aamulla mittari taisi näyttää -22 -lukemia. Ja niin... Täällä taas. Tai ainakin tänään, bloggaaminen muuten (tai edes sen ajattelukin) on aivan retuperällä,  pitihän sitä kuitenkin nyt pullapäivänä palata. No joo... Lupasin tyttärelle tehdä tänään laskiaispullia, joten tässäpä se oma iltapäivän herkkuni. Viime vuonnahan luistin tässä hommassa juuri sieltä missä aita on matalin, ostin nimittäin kaupasta niitä valmiita raakapakastepullia, (postaus muuten löytyy tuosta sivubannerista) ne sitten vain täytin hillolla ja kermavaahdolla.  No toisaalta... Hyvinhän ne tekivät kauppansa nekin. Kun ei vaan huvittanut leipoa -  niin ei sitten huvittanut. Tänä vuonna voinkin sitten taas "röyhistää rintaani"; tulipa (ainaskin kerran) leivottua laskiaispullia.






















Oikein ihanaa pullapäivää kaikille. 

Palataan taas,



tiina