keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Keittiössä

,
Pakkasenhuuruisia terkkuja täältä. Silti mielestäni kevättä kohti mennään, tai näin ainakin haluan uskoa. Vaikka tänäänkin aamulla mittari näytti -20! Mutta kun tuo valon määrä onneksi on lisääntynyt, ja sehän tekee myöskin (luonnollisesti) sitä keväistä fiilistä, lisäksi on niin loistava juttu. Ja muuten... Ensikuun jälkeenhän alkaa jo maaliskuu, joten kyllä se kevätkin sieltä ajastaan tulee.




Mutta, nyt muutama pakkaspäivän tulppaanikuvanen. 








Keittiö näyttää ihan samalta kuin ennenkin, mitään uutta juttua ei siis ole ilmaantunut.








Kevätpuoli on kuitenkin saanut aikaan jonkinlaisen viherkasvi-yrtti hullaantumisen. Jotenkin ne vaan tuovat sitä kaivattua vihreää piristystä. 









Mukavaa kevään odotuksen alkua kaikille. 
Täällä pidetään nyt pienoista blogipaussia, palataan taas jossakin vaiheessa. 



See you,



tiina

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Uusi kirpparilöytö

No tässäpä se nyt on; tämä viimeisin kirppariostoksemme. Ja juuri kun hädin tuskin ehdin katsella pienempää pöytää olkkariin, niin silloin kävi suoraan sanottuna ihan kiva tsägä. Meidän paikalliselta Fb:n kirpparilta bongattiin tämä musta pöytä, ja eikun illalla sitä katsomaan. Tuumittiin kyllä ensin sen olevan aika tumma, sitä valkoistahan (yllättäen) kun ensisijaisesti ajateltiin. Mutta toisalta, tuota mustaahan meillä on jonkin verran muutenkin, ja siitäkin väristä kaikki tykätään, joten mielestämme sopii tänne sekaan kuin valettu. Ja hei.... Onhan tää niin nähty, pääseehän noista aika nopsaan sitten eroonkin. Tänks vaan kaikki netin kirppakiketjut!













Ja tiedättekös.... Ihanaa kun on jopa liikkumatilaa täällä olkkarissa. Tykkään siitä ihan erityisesti!













No eikös se olekkin aika jees?












Ja mikä myös oli erityisen hyvää.... Pöytä maksoi Fb -kirpparilla 20€, eli eipä ollut pahan hintainen. Näkyi nyt olevan (tai mielestäni oli samanlainen) Jysk:ssä tarjouksessa 85€. Onhan tuossa  jonkin verran naarmuja kannessa, (eräs pieni mies kun lienee siinä traktoreilla surautellut) ja myös pöydän jaloissa on jonkun verran kulumia. Mutta eipä se meitä haittaa, elämäähän se vaan on.




Muksua keskiviikkoa kaikille,




tiina

tiistai 17. tammikuuta 2017

Plans and dreams...

Sisustuskärpästä kutkuttaa.... Ja kovin kutkuttaakin. Sen puitteissa kävin taas netin ihmemaailmassa kurkkailemassa sellaisia oman oloisia asioita, vähän sillä; "nämä me oikeasti tarvittais" -asenteella. Ja niin... Kuten aina; sattuipa sieltä tietty löytymään myös sellaista tahtoisin ja haluaisin -kategoriaan kuuluvaa juttua. Ainahan sitä tuppaa niin käymään. No mutta, tässäpä kuitenkin niitä omia valintojani.




1. Kaappi

Keittiön ja ruokailutilan välille tarvitsisimme kaapin, jonkinlaisen ovellisen sellaisen. Nythän siinä on tuo vanha v. sininen avohylly, ihan toki passeli sekin, (etenkin jos maalaisin sen valkoiseksi) mutta haluaisin nuo kaikki nuo hyllyssä olevat romppet ovien taakse. Tuohon matalaan rustiikkiseen ihastuin täysin, sen yläpuolelle jäisi kivaa ilmavuutta.



Kuvat: Huonekalut/peilit/tyynyt/matot/valaisimet; EllosJotexIkea. Julisteet; Desenio.







Toisaalta taas tämä musta korkeampi vitriini antaisi enemmän sitä kaivattua (ja todella tarpeellista) astioiden säilytystilaa. Kuvan vitriiniä on saatavilla myös valkoisena ja harmaana, ihania ovat kaikki värit. Ehkä noista kuitenkin aprikoisin tuon kuvan mustan ja sen valkoisen välillä.










2. Seinävalaisin
Yläkerran aulaan tarvittaisiin kipeästi jonkinlainen seinävalaisin, näin olisi aika paljon mukavampi istuskella (ja etenkin lukea) sohvan äärellä.










3. Matto
Uusia mattoja olen kurkkaillut, pari entistä kun on koon (ja muun huonon tänne soveltuvuuden) johdosta laitettu kiertoon. Uudet juuttimatot olisivat kesäksi aika jees, ne entiset (jo vähän huonoksi meneet) voisi sitten huoletta laittaa tuohon terassille.












Samoin entisen ryijymaton myytyäni (tänne kotiin olleen väärän koon vuoksi) katselin jotain samantyyppistä tilalle. Tanger -matosta (oik. ylhäällä) on tainnut tulla se viimeisin "blogimatto", tai näin olen siitä ainakin bloggareiden suosion perusteella ajatellut. Sen verran usein tuo matto on postauksissa vilahdellut. Ja oikein kaunishan tuo matto onkin, sitä itsekkin katselin. Valitettavasti meille ei käy tuokaan, tänne kun tarvittaisiin mieluimmin kaksi 140x200 -kokoista mattoa, tai sitten yksi suurempi ja toinen pienempi. Mielestäni samassa tilassa olevien mattojen täytyy olla samanlaiset, tai ainakin samantyyliset. Ne värien (ja matskujen) sekoittelut eivät ole minun juttuni. Ja tuossahan (Tanger -matossa) taisi pienin koko olla 160x230. No katsotaan... Jospa jostakin  toisesta mallista löytyisi meillekkin sopivat koot, eiköhän.













4. Keittiönpöytä/tuolit
Tämä on se meidän kodin suurin brobleemi, keittiön pienuus. Keittiössä kun on ollut jo sen monen monen monta pöytää, viimeisinkin kokeilu on jo saanut uuden kodin. Tytär nimittäin tarvitsi itselleen omaan keittiöönsä sivupöytää/aputasoa, joten äitihän sen sitten tietty hänelle täältä antoi. (kuinkas muuten) Nyt on taas keittiössä yksi (vanha) kellarissa säilytyksessä ollut pöytä, ja sehän on pieneen keittiöön aivan liian suuri. Eli jonkinlainen pieni pöytä olisi hakusessa. Kuvan pöytää ihastelin, taitaa kuitenkin olla meille liian suuri. Tuolitkin kelpuuttaisin meille, ovat juuri sitä tykkäämääni tyyliä.











5. Kenkäkaappi
Yläkertaan olen ajatellut jossakin vaiheessa hankkia kenkäkaapin, sille olisi juuri passeli paikkakin oman työhuoneeni seinustalla.  Se säilytystilan puuten kun vaivaa (kuten vanhoissa talossa on säilytysongelmaa muutenkin) myös kenkien säilytyksessä. Ja kaapin yläpuolella laittaisin tuollaisen pyöreän peilin.












6. Tyynyjä
Ei ole koskaan liikaa. Vai onko? No ei minun mielestäni. Niillä saa niin helposti kivaa vaihelua kotiin. Näihin tummiin (ja hieman etnisiin kuvioihin) ihastuin, sopisivat niin hyvin meidän kodin värimaailmaan.











7. Juliste
Tove Frank:n julisteisiin hurmaannuin netissä pyöriessäni, jonkin hänen julisteistaan voisin todellakin oikein mielelläni hankkia meille.


























8. Olohuoneen pöytä
Olohuoneeseen pitäisi saada pienempi pöytä, tämä nykyinen (on muuten myynnissäkin, joten vink vink) kun on tänne aivan liian suuri. Sen tilalle voisin hankkia tuon valkoisen simppelin pyöreän pöydän, tai sitten vastaavan oloisen mustana. Itse asiassa sellaisen vanhan löysinkin meidän Fb:n kirpparilta, tänään olen sitä menossa katsomaan. Pitäkäähän peukut pystyssä, toivottavasti se olisi meille passeli.





Näillä suunnitelmilla/haveilla tänään. Saa sitten nähdä mitä näistä (ja milloin) toteutuu... Vai toteutuuko mikään. No sen näkee sitten tulevaisuudessa.



Nyt toivottelen täältä lumisateen keskeltä oikein mukavaa tiisaita.


Palataan taas,


tiina


sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Vihdoinkin vatsalle lempeää leipää!

Olen suureksi ilokseni mukana tässä Fazer Vatsaystävällinen Ruisleipä  -kampanjassa, tämä leipäjuttu (ja syöminen muutenkin) kun on todellakin ollut omassa elämässäni viime aikoina erittäin kovasti "tapetilla. Vuoden verran olen yrittänyt laittaa näitä omia ruokailutottumuksiani uuteen uskoon, siksipä tämä asia tuli minulle juuri kuin tilauksesta. Etenkin kun tämä kamppis liittyy tähän suureen intohimooni; ruisleipään. Niin... Se ruisleipä. Se meidän ihana herkku, joka perinteisesti tehdään taikinajuuren tai leipomohiivan avulla hapattamalla. Ja joka on aina ollut tärkeä osa suomalaista keittiötä,  siten tottakai minullekkin oikein rakas juttu. Ja joka valitettavasti minulle (kuten ehkä myös monelle muullekkin) ei terveellisyydestään huolimatta oikein ole sopinut.











Olen viettänyt koko elämäni hyvän ruoan parissa, (kuten olen tästä monesti maininnutkin) kasvanut äidin ihanalla ruualla ja leivonnaisilla. Äitini oli omassa työelämässään ravintola-alalla, siksi meillä oli ruoka aina tärkeä osa jokapäiväistä elämää, ja se ruoka oli hyvää. Siksipä olen tottunut suoraan sanottuna herkutteluun, myös siihen ihanaan tuoreen vastapaistetun ruisleivän tuoksuun. Ja siitä taas on kiittämien ihanaa sisartani, hän nimittäin paistaa aivan mielettömän hyvää ruisleipää. Mikä onkaan parempaa kuin juuri leivinuunista otettu ruisleipä? Siihen päälle sipaisu oikeaa voita, ja itse asissa sitä suolavoita. (Niin tunnustan, sekin on yksi heikkouteni.) Hupsista!  Ihan parasta herkkua. Tai no... Ehkä juuri uunista otettu pullataikinapohjaan leivottu mustikkapiirakka (kylmän maidon kanssa) vetää tälle vertoja. 



















Mutta... Kuten kaikessa aina.... Tulee tässäkin se mutta, se erittäin iso mutta. Se ruisleipä kun ei vaan minulle sovi, ei sitten millään. Kirjoittelin aiemmin syksyllä näistä omista vatsaongelmistani, siitä välillä niin rasittavasta kamppailusta syömisen suhteen. Päivistä, jolloin mikään ruoka ei tunnu sopivalta, laitoit sitten suuhusi mitä tahansa. Eikä tämä tilanne siitä ole juurikaan muuttunut. Toisina päivinä tilanne on hieman parempi, toisina taas ollaan tilanteessa; parempi kun et söisi mitään. Ja mitään elimellistä vikaahan ei edelleenkään ole löytynyt, silti kuitenkin on suositeltu pääsääntöisesti noudattamaan FODMAP -ruokavaliota. (FODMAP -ruokavalio perustuu huonosti imeytyvien ko. hiilihydraattien rajoittamiseen oireiden mukaan.) Ja omasta kokemuksesta se (tietyin sovellutuksin/jättämällä pois ne eniten oireita aiheuttavat ruoat/ruoka-aineet) nyt tällä hetkellä näyttäisi olevan se paras vaihtis. Kokonaan en ole tuohon ruokavalioon siirtynyt, olen koettanut etsiä sitä itselleni sopivaa tietä. Kokeillut ja tutkaillut omaa kroppaani, yrittänyt löytää juuri ne minulle sopivat ruoka-aineet. Sillä sitähän tämä on; kokeilua, ja mikä sopii minulle ei välttämättä sovi muille. 













Mutta se suuri rakkaus; ruisleipä.... Sen syömisen lopetin suosiolla reilu vuosi sitten, kun oli vain ihan pakko. Kunnes nyt otin ilolla vastaan tämän uutukaisen; Fazer Vatsaystävällisen Ruisleivän. Ja sen nähtyäni päätin tottakai tätä kokeilla, meni se sitten syteen tai saveen. 
Ja mikä sitten on tämä uutukainen? 
Fazer Vatsaystävällisen Ruisleivän on maailman ensimmäinen ruisleipä, jonka FODMAP -hiilihydraattipitoisuutta on alennettu. Näin se sopii myös meille herkkävatsaisimmillekkin. Ja oma kokeiluni näytti kyllä vihreää valoa, en saanut leivästä vatsaoireita. Eikä vatsani tuntunut tämän leivän syömisen jälkeen potkupallolta, kuten ennen olisin kuvannut tuntemuksiani ruisleivän syömisen jälkeen. Eli mielestäni tämä leipä tuntuisi tosiaankin sopivan minulle. Ja tästä kyllä iloitsen erittäin suuresti, sillä olen todellakin kaivannut ruisleipää. 


"Vatsaystävällinen Ruis -leivässä yhdistyy hyvä maku ja luonnollinen terveellisyys. Leivomme sen ainutlaatuiseen, omaan innovaatioomme perustuvaan ruistaikinajuureen, joka muuttaa leivän lempeämmäksi vatsallesi."
                                                                                   


(Lainaus/kuva/ Fazer.)

Lisää infoa tästä leipäuutukaisesta saat täältä









Ja ilman muuta minä päätin heti kokeilla Fazer Vatsaystävällistä Ruisleipää, tein sen pehmoisen porkkana-perunasosekeiton kanssa. Saat siihen ohjeen tässä samalla. 











Lempeä porkkana-perunasosekeitto:


Kuorin & paloittelin neljä isohkoa porkkanaa ja muutaman perunan. Keitin palat vedessä (lisäsin keitinveteen ripauksen suolaa) kypsiksi. Seuraavaksi kaadoin osan keitinliemestä kippoon ja surauttelin palat soseeksi sauvasekoittimella. Lisäsin survoksen joukkoon purkillisen laktoositonta ruokakermaa, ja tämähän ei minun mielestäni ollut vielä tarpeeksi, vaan vaati vielä sen n. puolikkaan purkillisen laktoositonta pippurikermaa. Kiehautin keiton uudelleen ja maustoin sen suolalla ja pippurirouheella. (Jos keitto tuntuu mielestäsi liian sakealta niin lisää siihen hiukan porkkanoiden keitinvettä, itse tykkään kermaisen paksuhkosta sosekeitosta.) Lisäksi kunnon pyöräytykset suola/pippurimyllystä. Keiton pinnalle lisäsin vielä ison lusikallisen Kipparin Koskenlaskijan (laktoositon) ruokajuustoa. Samoin hieman persiljaa koristeeksi, se antaa sen kivan loppusilauksen. Samalla tottakai maistelin tätä uutuutta; paahdoin lisäksi Fazer Vatsaystävällistä Ruisleipää, siihen päälle laitan vain sipaisun voita. Ei muuta. Ja taas elämä hymyilee. 










Tai voit laittaa leivälle myös itse tehtyä ruohosipulilevitettä, myös sen ohjeen saat tässä.



Ruohosipulilevite:

1 rasia (200g) maustamatonta tuorejuustoa
1prk (120g) smetanaa
½ (pienen) sitruunan mehu
4-5 rkl hienoksi silputtua ruohosipulia
ripaus suolaa
pippuria myllystä


Laita kaikki ainekset kulhoon ja sekoita huolellisesti. Laita levite hetkeksi tekeytymään jääkaappiin.












"Yhteistyössä Fazer."




Näillä lempeillä herkuilla tänään. Oikein suloista sunnuntaita kaikille. 



See you,



tiina

perjantai 13. tammikuuta 2017

Perjantain kukat

Näin kevätpuolella (Mikä kevät?!!! Tammikuuhan tässä vasta mennään.) fiilikset vaan yltyvät, ja siten se jokavuotinen "hempeä-ihme-pastellinen -vimma" tuntuu iskeneen. Ja näinhän sitä mennään näköjään tänäkin vuonna, eli mihinkä se siitä muuttuisi. Joululta iskee tavaraähky, sitten haluaa seesteistä ja rauhallista juttua ympärilleen, sitten vuorostaan tulee se keväinen hempeys. No joo... Näilläpä sitten mennään, eikä välitetä tuosta päivämäärästä; perjantai 13sta, eihän? Tai ei täällä ainakaan ole mitään ihmeitä tapahtunut. Mitenkäs teillä? 

















Perjantain kukat kävin eilen hakemassa; pari eucalyptuksen oksaa, leinikkejä, väripilkuksi yksi roosa krysanteemi. Pieni setti, silti tuo sitä kivaa fiilistä.











Taannoisella Jysk:n reissulla mukaan lähti myös nuo utuisen siniset tyynynpäälliset, ja samaa sävyä olevan torkkupeiton nappasin mukaani tuolta naapurin "Tokikselta." Jostakin kumman syystä nuo siniset ja vedenvihreät näyttävät minusta niin kivoilta. Joo... ihan selkeää keväthuumaa täällä kyllä mennään, ne värit kun eivät muuten kuulu meidän kodin normisettiin. Mutta nyt on kiva näin, pienillä jutuilla (kuten tyynynpäällisillä ym.) saa niin helposti hieman muutosta aikaan. Ja mikä parasta; ne eivät edes yleensä ole kovin kalliita piristyksiä. 














P.s
Kuvan sohvapöytä etsii uutta kotia, jos kiinnostuit niin laita s-postia;
tiina-h-@luukku.com


Näillä tänään. 
Oikein muksua perjantaita kaikille.


See you,



tiina

tiistai 10. tammikuuta 2017

"Go green"

Tai uusien pussilakanoiden värin suhteen ainakin jotain sellaista... Nämä oli vaan pakko hankkia kotiin, sen verran hyvä mäihä kävi. Nimittäin netissä surffaillessa tieni eksyi Jysk:n sivulle, ja tarkennettuna sinne makkari -osioon. Sieltä sitten bongasin nuo jo aiemminkin katselemani pellava-puuvillaiset pussilakanat. Ja hei!!! 15e/setti, ennen kun olivat sen abouttiarallaa 40 -eukkaa setti, mikä ei kyllä ole paha sekään. Jos vain ovat laadullisesti ok, (siis pysyvät kutakuinkin kasassa) mutta nythän sen sitten näkee. Ja niin... tuoteselosteen mukaanhan nämä ovat siniset.... No minun mielestäni nämä eivät kyllä ole sinistä nähneetkään, ovat (minun silmieni mukaan ainakin) vedenvihreät. 



Mutta... jostakin syystä nämä vain ovat mielestäni niin suloisen (keväisen) väriset. 
Ihunat suorastaan!









Samaan settiin lähti mukaan myös tuo "Everything is gonna be alright:" -tyyny. Ja teksti kun suorastaan kolahti, joten eipä tarvinnut sitäkään sen kummemmin enää miettiä.




















Kaikkihan eivät tosiaankaan pellavasta matskuna tykkää, etenkin sen ryppyisyydestä. Minä taas olen aina ollut aivan ihastunut pellavaan, enkä tosiaakaan välitä sen kurttuisuudesta. Enemmänkin se mielestäni antaa lisää särmää, ja petivaatematskuna se on aivan yliveto. Lämmin talvella ja vilpoisa kesällä. Ja mikä parasta; aivan ihanan tuntuinen iholla. Vaihtaisin oikein mieluusti kaikki petivaatteeni pellavaisiksi. Ennestään väreissä löytyivät meiltä seuraavat; petrooli, v.sininen ja  harmaa. Nyt sitten lisänä nämä suloiset uutukaiset. 











Näillä petivaatehöpinöillä tänään. Blogin kirjoittaminen on tällä hetkellä himppasen hakusessa, mikä lie bloggaaja -väsymys iskenyt. Jospa se into/puhti/tarmo taas löytyisi. Ja toisaalta... Ehkäpä sitä tästäkin hommasta voisi välillä pitää pikkuruista paussia, onhan tätä tullut jo aika monta vuotta tehtyäkin. Mutta, katsotaan...



See you,


tiina

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Uusi vuosi, vanhat kujeet

Uusi vuosi & uudet kujeet, tai niinhän sitä on taidettu tapana sanoa. No täällä sisustelun suhteen mennään näköjään presiis samoilla metkuilla kuin vuosi sitten. Eli sen joulusteluähkyn jälkeen kaipaan happea hengittää... Tilaa ja valoa. No... Sitä happea nyt todellakin tänä  kirpeänä pakkaspäivänä (täällä siis about  -20) riittää. Ja muutekin ollaan samoissa tulppaanifiiliksissä, (kuin vuosi sitten) noita vaaleanpunaisia kun oli vaan pakko saada. Hmm... Jostakin syystä nekin vain kuuluvat näihin tammikuun alkupäiviin. Samoin kaivelin nuo vanhat roosat tyynyt taas kaappien kätköistä, ja mietin jopa jos...ko vallan riehaantuisi?!!! Eli vaihtaisi roosat verhotkin. No mutta, saas nähdä. Toisaalta muutenkin olisi kiva vähän vaihtaa jotakin uutta juttua, toisaalta juuri tuon äskeisen joulustelun jälkeen kaipaa vaan sitä rauhallisuutta ja seesteisyyttä. 
































Näillä hempeillä sävyillä tänään.



See you,



tiina