torstai 31. maaliskuuta 2016

"Sitäpä sitten sisustelet!"

Niin... Tai oikeastihan se kommentti meni näin: "Jokos olet kunnan (Nyt on varmaan kyllä sanottava kaupungin, sillä mekinhän ollaan nyt jo niitä kaupunkilaisia. :)) ) vuokrakämppää kysellyt? Sitäpä sitten sisustelet." Ja kysehän oli erään anonyymin jättämästä kommentista, jonka (tai oikeammin joita) sain tältä ko. anonyymiltä silloin kun muutin eroni vuoksi entisestä kodistani n. pari vuotta sitten. Mitä ilmeisimmin tämä ns. "puolivillainen" (Tällä tarkoitan niitä ns. ehkä naamatuttuja, kuitenkin minulle täysin tuntemattomia ihmisiä.) anonyymien kommenttien jättäjä oli jostakin syystä erityisen ärsyyntynyt minun elämääni.  





Mitä ilmeisemmin häntä ärsytti kovin minun tekemiseni, minun tapani elää. Ja sitten kun erosin, hän ilmeisesti tunsi suurta vahingoniloa elämässäni tapahtuneen käänteen vuoksi. Sitä vain täällä itsekseni ihmettelin.... Mitä ihmeen "kiksejä" voi saada tuntemattoman ihmisen surun vuoksi? Miksi?Kateusko? Ja mistä ihmeen syystä? Tuskin kenenkään elämä on (Edes meidän bloggaajien... heh! Ja juu... Tämä on sarkasmia. ;)) ) silkkaa aurinkoa ja päivänpaistetta, ilman mitään suruja ja murheita. Ja eiköhän meidän jokaisen perheessä ole jonkinlaisia kurjia juttuja ollut. On läheisten menetyksiä, on eronneita ja muuten vain "karanneita", on sairauksia ym...  Tai minä ainakaan en tiedä yhtään ihmistä jolla ei jonkinlaisia vastoinkäymisiä olisi elämässään ollut. 
Tiedätkö sinä? Minä tosiaankaan en tiedä. 


Edit*

Ja nuo siis jo hui hai tapahtuneita juttuja,
tulivat vain mieleeni kun tätä "kunnan vuokrakämppää" täällä nyt sitten sisustelen. :))










No asian tiimoiltahan sitä roskaa ja heh... sitä "keskustelua" sitten virisi enemmän ja vähemmänkin. Ja lopulta tein asiasta myös rikosilmoituksen poliisille. Loskakommentit ja viestit IP- osoitteineen on blogiini asennetun seurantaohjeman ansiosta tallennettu ja silloin laitettu tiedoksi myös virkavallan huomaan. Ohjeena seurailla tilannetta ja palailla tarvittaessa asiaan. No... toivottavasti siihen ei ikinä tarvitse mennä. 











Samoin tämän viimeisimmän talokauppani tiimoilta tapahtui.... sanoisinkos hieman kummallisia asioita. Eräänä perjantai-iltana oli ovikello soinut vanhemman neidin ollessa yksin kotona. Oven takana seisoi tuntematon pariskunta, kertoivat olleen sovitun kotiesittelyn. Tytär oli sitten hyväuskoisuudessaan avannut oven, sekä hieman nolona myös selittänyt äidin lähteneen aamulla anivarhan reissuun. Hänkin tässä on jo pakkaus/lähtöpuuhissa. Meidän koti ei siten todellakaan ollut sellaisessa kotiesittely-kuosissa. No se ei tuntunut tätä pariskuntaa haittaavan millään lailla. Päinvastoin... olivat olleet niin kovin tykästyneitä taloon. Erityisesti mieshenkilö oli meidän keittiötä kovasti kehunut. Ja tämän yllättävän kotiesittelyn loputtua olivat sitten myös olleet oikein innostuneita ostamaan meidän talomme, sanoneet ottavansa heti maanantaina yhteyttä. 
Mutta:

Kuinkas ollakkaan.... Ei minkäänlaista yhteydenottoa mihinkään, eivät myöskään jättäneet nimiänsä. Puhelinnumerolla ei saanut tietoja myöskään numerotiedustelusta. Soitettuihin puheluihin ei koskaan vastattu, samoin kävi tekstiviestien kanssa. 


Whaat?!

Ja mikä oli sitten minun, tämän asunnon omistajan ajatus tästä yllättävästä kotitarkastuksesta, sillä siksi minä sen valitettavasti nyt koin. Se että: jotkut uteliaat ihmiset vain halusivat käydä stalkkaamassa meidän kodin. Niin.... 

Meidän kodin.
Sillä vaikka talo oli jo myynnissä, se oli silti meidän koti. Ja minun ajatusteni mukaan kukaan ei voi noin vain marssia toisen kotiin sopimatta, etenkään jos talon omistaja ei tiedä asiasta yhtään mitään, sekä paikalla on vain alaikäinen teini. Lapselle puhutaan kaikenlaista palturia ja muunneltua totuutta. Asiaa tiedustelin myös tuolta virkavallan taholta, tämä kun meni jo kotirauhan rikkomisen piikkiin. Lisäksi tässä  tilanteessa oli myös harhautettu tätä alaikäistä neitiä. Voi hyvät hyssykät!!! Eikö meillä aikuisilla pitäisi olla jonkinlaiset käytöstavat? Tykkäisitkö sinä jos sinun kodissasi vierailtaisiin näin, vai olinko minä nyt jotenkin erityisen herkkänahkainen? Antaako bloggaajan työ oikeuden marssia meidän kotiin noin vain? Minun mielestäni ei, ehdottomasti ei.












No se niistä tapahtumista. Nyt sitten todellakin sisustellaan hetkisen aikaa tätä kaupungin kämppää, sillä en edes viitsynyt näiksi muutamiksi kuukausiksi kysellä keneltäkään yksityiseltä mitään. Eikä sitä kukaan varmaan olisikaan pariksi hassuksi kuukaudeksi vuokrannut. Ja miltä tuntuu nyt? Tunnustan; tuntuu haikealta: Kun eilen painoin sen oman kotini oven viimeistä kertaa kiinni niin kyllä siinä itku pääsi. Se oli kuitenkin se talo, paikka josta tuli se koti minulle ja tyttärilleni silloin kun sitä tarvitsimme, eli siihen liittyi niin paljon tunteita. 




But as they say... It's time to move on. 
















Eikä tämä kämppäkään nyt itse asiassa näytä yhtään hullummalta. Kyllä me tässä pari kuukautta asutaan, ja mielestäni vielä ihan viihtyisästi. 

















Näillä ihmettely- ja osin haikeillakin höpinöillä tänään.... Nyt toivottelen oikein mukavaa viikonloppua. Pääsiäinen sekä kulunut viikko oli aikamoinen rutistus juhlien sekä tuon muuttorumban vuoksi, mutta onneksi noista kaikista kuitenkin selvittiin ihan kunnialla. Nyt voi jo vetää himppasen henkeä ja nauttia tulevasta viikonlopusta. 




Nauttikaa siis tekin siitä & pitäkää toisistanne huolta.


With love;


tiina

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Pientä kevät -kivaa keittiöön

Uusien tyynynpäällisten kanssa tilasin Ellokselta vähän muutakin pientä ja tarpeellista. Me ollaan oikeita juustohamstereita, siksi olen jo jonkin aikaa etsiskellyt kivan näköisiä juustoveitsiä entisten mentyä jo huonoiksi ja kuluneiksi. Nyt ilokseni löysin mieluisat tuolta Elloksen sivuilta. Marmorihan on  näköjään taas suuressa huudossa, noissa veitsissäkin nuo kahvat ovat valkoista marmoria. No sehän passaa myös minulle, mielestäni nuo ovat oikein kauniit. Samoin uudessa suola-astiassa on marmorinen pieni kulho. Puinen lusikka ja kansi taas antavat sille kivaa ulkonäköä. Tuokin pieni juttu oli meille oikein tarpeellinen. 










Vanerinen leikkuulauta/alusta ja musta-valkoinen Hamam- pyyhe on ostettu tuttavani kaupasta; Savonlinnalaisesta Design Huvitelmasta. 

















Myös tuo Le sac en papier -pussi on Ellokselta. Noitahan minulla oli ennestään jo se isompi valkoinen, nyt tilasin tuon pienemmän. Lisäksi ostoskoriin napsahti noiden pussien  ruskeat versiot.










Kulho on Tine K:n mallistoa,  niitä tilasin joskus HomeNord:sta. 










 Se olisi sitten tänään vielä käytävä kurkkaamassa sinne entiseen kotiini, alkaa olla (onneksi) tämä muuttorumba loppusilausta vaille. Huoh, mikä projekti oli puristaa tämä muutto kasaan päivässä-kahdessa. En missään nimessä suosittele kenellekkään, etenkään jos sattuu olemaan leikkaustoipilas.... :))




Mutta,  siitä taidettiin kuitenkin selvitä lopulta ihan hyvin.
Oikein mukavaa keskiviikkoa myös teille kaikille.



tiina

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Hieman vielä pääsiäsfiilistelyjä

Koska pääsiäinen meni tänä vuonna aikamoisella hulinalla, niin palataan niihin fiiliksiin vielä muutamin kuvin. Viime viikonloppuun kun tosiaan sattuivat nuo edellisen postauksen hääjuhlat, lisänä muutto tänne toiseen "viikkokotiin." Ja huoh! Pakko sanoa; olipa eilinen aikamoinen ruljanssipäivä, kyllä tämä leikattu jalkani huusi illalla aikamoista "hoosiannaa." Sillä enhän minä tosiaankaan malttanut olla pakkaamatta ja kantamatta niitä tavaroita, siis sen minkä vain pystyin.  No anyway... nyt ovat asiat jo aikas mallillaan, varastossa on vielä muutamia tavaroita,  sen jälkeen olisi se koti minun osaltani paketissa. Suuret kiitokset paikalla olleille apujoukoille, ilman teitä ei olisi tosiaankaan selvitty. 










Pääsiäinen meni samalla väriskaalalla kuin normaalistikkin, eli valkoista ja vaaleaa. Pieni ripaus roosaa kynttilöissä, tyynyissä sekä kukkasissa. 











Pieniä uusia juttujakin löysin, Sokokselta Nicolas Vahen koristemunan, sekä mieletön bongaus omasta Prismasta; nuo pupumunat olivat -50% alessa, maksoivat kokonaista 1,25e/ kpl. Samoin puiset sulkakoristeet eräästä toisesta kaupasta olivat muutaman euron luokkaa. Jotenkin en vaan enää kaipaa sen suurempaa krääsämäärää. 










Roosat tyynyt ovat kevään uutta Ellokselta. Tosin näin sitten lauantaina tuolla meidän naapurissa sijaitsevassa kaupassa samoja tyynyä... Mutta mistäpä tuota aina tietää. :))










Näillä tänään. Mukavaa alkanutta viikkoa. Seuraavaksi pääsette (kunhan vaan ollaan saatu enimmät laatikot ja pussit purettua) kurkkaamaan tämän nykyisen väliaika -viikkokodin sisustusta. Kuinka sitä näköjään näillä samoilla & ihan olemassa olevilla jutuilla (ainakin minun mielestäni) saa aikaiseksi ihan viihtyisän ja kivan kodin. 




tiina

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

"Pienissä häissä."

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin meillä oli eilen juhlat juhlittavana. Eräs läheinen nuoripari vietti eilen hääjuhlaansa lähimpien kesken. Sain morsiamen luvalla napsia muutamia kuvia myös teille katseltavaksi, tässäpä nyt niitä. Juhlapaikka oli kauniisti koristeltu, häiden teemaväreiksi oli valittu morsiammelle rakkaat valkoinen sekä hempeä vaaleanpunainen. 



♥   ♥   ♥

















"There is only one happiness in life
to love and be loved." 


♥   ♥   ♥
 







 Mr and Mrs







Sydämellisesti onnea.








Niin.... ja jokaisessa juttussahan pitää olla se loppukevennys, 
tässä se on allekirjoittaneen uusi tanssikenkä. :)) No joo... eipä sitä tuolla hoitokengällä paljoa tanssittu. Mutta hei, kohta on operaatiosta jo 4-viikkoa, sen jälkeen koetan jaksaa vielä kaksi viikkoa. Ja huhtikuun puolessa välissä pääsen (toivottavasti) tuosta "ihanuudesta" viimeinkin eroon & alkaa jalan kuntoutus.








Ja juhlathan saavat aina aikaan tunteen.... "Ei ole mitään päälle pantavaa." Niinhän sitä kävi tälläkin kertaa, onneksi apu löytyi taas tutusta vaateliikkestä. Ihanaisen ystäväni Jaanan Muotitalo PUKI:sta löysin niin soman ja oman tyyliseni mekon, siihen päälle käsivarsia lämmittämään kivan neuleboleron. Korkkaria en viitsinyt ajatellakkaan, en edes tuohon terveeseen jalkaani. Sujautin siihen konjakin ruskean balleriinan. Siten ei tarvinnut jännittää enää kyynärsauvojen kanssa kävelyä, sillä en todellakaan olisi halunnut lentää (korkkarilla taiteillessani) nenälleni. 










(Mekko; Blue Lake, bolero; Fransa, kengät: Marc O' Polo, laukku: Tommy Hilfiger /Muotitalo PUKI /Savonlinna.)
 Ja juu... tuo musta ja  NIIN hieno hoitokenkä PKKS/PÄIKI. Heh! :)) No joo... Mutta oikeasti, kiitän ihan suuresti tuon kengän olemassaoloa, ilman sitä kun en pääsisi edes kävelemään.)



Näillä suloisilla häämuisteluilla mentiin tänään. Huomenissa luvassa hieman pääsiäisfiilistelyjä.
Siihen asti... Ihanan aurinkoista pääsiäissunnuntaita.





 tiina













perjantai 25. maaliskuuta 2016

Ihanista ihanin!

Ihanaa pääsiäisen aikaa teille kaikille, kyllä täällä ollaan vielä olemassa...... Nyt vain on tämä muuttorumba sinne väliaikaiseen kotiin menossa, on siis todellakin hieman hässäkkää. Mutta.... Nyt tulee teille arvon Ladyt sellainen extempore -kakkuresepti että oksat pois. Aina pääsiäisen aikaan (minun ainakin) tekee mieli kokeilla jotain uutta leivontajuttua, ja erityisesti juustokakut ovat se itseä miellyttävä juttu. On kokeiltu persikkaisia sekä mangoversioita, on tullut tehtyä appelsiinista ja sitruunasta. Nyt oli ajatuksena tehdä jotain muuta.... Löytää se ihanista ihanin juustokakku. Sitten näin tämän kuvan & siitä se ajatus sitten lähti. Appelsiinisella tiellä tässä kuitenkin taas ollaan, kakussa on kuitenkin mielestäni sisällä se yllättävä twist.
 *   *   *   *   *
Ja kyllä tästä tuli ihan mielettömän hyvä, tai ainakin minun mielestäni tämä kokeilukakku osoittautui aivan superiksi. Ajatushan tähän pääsiäiskakkuun lähti täältä; Fazer:n  Instagram -sivuilta, tuo kuvan kakku näytti niin syötävän hyvältä ettei ole tottakaan. Noh.... mistäpä sitä täällä "rustokorvessa" moisia ihanuuksia löytää, eipä mistään. Ajattelin sitten kokeilla sellaista omasta päästä homemade versiota. Tälläinen siitä sitten tuli, eihän se ulkonäöllisesti todellakaan ole mikään kondiittorien veroinen, mutta maku kyllä suorastaan ylitti kaikki odotukset. Ja niin... mielipiteitä on monia, minun mielestäní kuitenkin se homemade on aina homemade.




Niin hyvää.
♥  ♥  ♥  















Ohjeen kakkuun saat tässä.


Appelsiini - valkosuklaa - juustokakku.
 Pohja:
200 g kaurakeksejä
75 g voita tai margariinia


Täyte:
5 liivatetta
sokeria makusi mukaan
2 ½ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200 g appelsiinituorejuustoa
200g vaniljatuorejuustoa
200 g vaniljajogurttia
2 appelsiinin kuoriraaste
200 g valkosuklaata
1 dl puristettua appelsiinimehua
vadelmia maun mukaan



Murskaa kaurakeksit muruiksi ja sekoita keksimurujen joukkoon sulatettu voi.
Laita irtopohjavuoan (halkaisija 24-26 cm) pohjalle leivinpaperi ja levitä päälle keksi-voiseos. 
Levitä sen jälkeen kerros vadelmia keksipohjan päälle.
 Pistä liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vaniljakastike ja sekoita joukkoon tuorejuustot ja jogurtti. Pese appelsiinit huolellisesti ja raasta niiden kuori. Lisää kuoriraaste täytteeseen. Sulata valkosuklaa mikrossa miedolla lämmöllä ja sekoita täytteen joukkoon. Lisää sokeria makusi mukaan. Purista appelsiineista mehu. Kuumenna mehusta 1 dl kiehuvaksi ja sulata siihen liivatteet. Jäähdytä hetki ja sekoita ohuena nauhana täytteeseen. Kaada täyte vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa 3-4 tuntia.
Appelsiinikiilteen tein Hyytelösokeri -paketissa olevan kakkukiilteen ohjeen mukaan.  



Hyydytin kakkua seuraavaan päivään, sen jälkeen koristelin kakun appelsiin kuorisuikaleilla, puolikkailla Kinder -suklaamunilla ja pienillä suklaamunilla. Loppusilaukseksi "kuorin" valkosuklaasta kuorimaveitsellä pieniä lastuja.
























Näilläpä tänään. Täällä tosiaan kiire painaa päälle, ensi viikolla kun olisi tarkoitus laittaa "oman talon ovi" viimeistä kertaa kiinni & siirtyä muutamaksi kuukaudeksi väliaikaiseen "viikkokotiin." Ja niin... sepä onkin taas sitten oma juttunsa, sillä (kuten jo aiemmin kerroinkin) tapahtuipa tässä talon myyntihommassa myös aika hupaisiakin sattumia. Mutta.... niistäpä sitten myöhemmin. Ja niin... tässä välissä pitäisi ehtiä yhdet juhlatkin käydä juhlimassa, eli touhua tälle pääsiäiselle riittää. 
Mutta palataan taas...




Oikein hyvää pääsiäistä teille kaikille.

♥  ♥  ♥

tiina

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Keep calm - Easter is coming!

Niinpä niin.... Se pääsiäinen tulla jollottaa jo aivan nurkan takana. Ja melkein meinasi jäädä tässä kaikessa hässäkässä nämä munahommelit tekemättä...  Siis meinaan näitä pääsiäismuna -koristelu -hommeleita. Tänä aamuna viimeinkin otin tussin käteeni ja annoin palaa, eli jälleen on pääsiäisen koristeina itse piirusteltuja muniloisia. Ja aika pitkälti samoilla teemoilla mennään tänäkin vuonna, nimittäin jo kolmatta pääsiäistä näillä höyhenen kuvilla olevilla. Jotenkin tuo höyhenen kuva vain on minun mielestäni niin kauniin herkkä.

edit*
Vaikka eräs ystäväni sanoikin höyhenieni näyttävän aivan karvamadoilta. :))




Tässäpä siis pääsiäismuna -piirusteluita a' la Tiina H.










Pääsiäisen toivotukset kuuluvat luonnollisesti asiaan. 
















Muniin pääsivät koristeiksi myös numerot ja lumikello. Mitään en sen kummemmin suunnitellut, (en edes lyijykynällä hahmotellut) otin vain tussin käteen ja annoin mennä. Piirtelin juuri sitä mitä mieleeni nyt sattui tulemaan,
 ja minkä aiheiden nyt ylipäätänsä ajattelin sopivan muniin. 










Taustalla olevaan munaan kirjoitin eteisen peltitaulussa olevan tekstin:

"One rarely sees what is right in front on them."



♥  ♥  ♥









Näillä tunnelmilla tänään. Täällä yritetään aloitella pakkaamista, alkaa se väliaikakotiin tuleva muutto nimittäin uhkaavasti lähestyä. Voihan apua!!!! :))



See you,



tiina

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Viimeisiä viedään!

Niinpä niin...  Viimeisiä viikkoja, oikeastaan melkeimpä päiviä kohti ollaan menossa.... Tässä kodissa nimittäin. En todellakaan olisi uskonut tämän kodin menevän kaupaksi näin nopeasti, etenkään tässä markkinatilanteessa. Sillä tämä talohan ehti olla myynnissä vain reilut puoli vuotta. Mutta... todellakin hyvä näin. Minä kun nimittäin ehdin (tietenkin :)) ) tehdä jo ne isot kauhuskenaariot siitä kahden talon loukusta. Onneksi niin ei nyt kuitenkaan tässä meidän tapauksessa tainnut käydä vaan voidaan kohta keskittyä vain ja ainostaan sinne toiseen kotiin. Tosin onhan tässä vielä pari kuukautta (koulujen loppumiseen asti) tätä matkalaukku -elämää jäljellä. 













Kuun loppuun mennessä meidän siis pitäisi pakata kimpsumme ja kampsumme täältä, muuttaa sitten vielä hetkiseksi väliaikaiseen kotiin. Noh.... siinäpä sitä olikin ensin pientä dilemmaa, piti nääs etsiä muutamassa päivässä se väliaikainen koti. No onneksi sekin asia järjestyi. Ja siihenhän todellakin lähdettiin ajatuksella: kunhan on pariksi kuukaudeksi katto pään päällä. 












Ystäväni ovat tässä jo ehtineet kysellä fiiliksiäni talon myynnin suhteen, niitä en kyllä osaa vielä  sen kummemmin eritellä.  Ehkä kuitenkin tietynlaista haikeutta on ilmassa, olihan tämä hetken aikaa meille se rakas koti. Ja se ihan ikioma paikka. But as they say.... life goes on. Nyt on aika siirtyä eteenpäin, mennä viimeinkin sinne jo niin rakkaaksi muodostuneeseen Villa Helmeen. 












Ja mielestäni tästä kyllä seuraava omistaja saa itselleen oikein soman kodin. 
Onnea siis hänelle toivottelen täydestä sydämestäni. 


♥ ♥ ♥









Ja hei.... Enhän minä olisi minä.... Ellen olisi vielä kertaalleen rymisteerannut tätäkin olkkaria toiseen järjestykseen. Joo... Tiedän sen! Sehän oli aivan hullua, sillä en olisi todellakaan saanut sitä tehdä. Mutta... laitan nyt ne sormet ja varpaatkin ristiin, onneksi mitään ei sattunut. En satuttanut itseäni enkä tätä vasta leikattua jalkaani. Tiedän senkin, nyt pitäisi kyllä antaa minulle sitä risua. Iiiks! :))











No mutta anyway.... Tämän näköistä on meillä juuri nyt, ja eiköhän mennä tällä linjalla siihen muuttoon asti. Lupaan sen. 

Oikein mukavaa, ihanan aurinkoista lauantaita toivottelen kaikille.

Palataan taas,




tiina

torstai 17. maaliskuuta 2016

Gluteenitonta pataleipää

Jokin aika sitten näin Mrs Jones:n (sekä myös Kodin Kuvalehden) sivuilla herkullisen näköisiä kuvia gluteenittomasta pataleivästä. Ja koska leipominen on muutenkin lähellä sydäntä (& nämä gluteenittomat ohjeet) niin pitihän se tätä ohjetta sitten minunkin kokeilla. Hieman tosin muuntelin noita jauhojuttuja, eli korvasin pari desiä gluteenittomia jauhoja kaurahiutaleilla. (Lisäsin taikinaan myös hieman vettä.) Ja mitä voin lopputuloksesta sanoa; leivästä tuli aivan älyttömän hyvää. Voihan omnomnom! :)) 











Eikä varmaan tarvitse arvata.... En sitten malttanut antaa leivän jäähtyä, sitähän piti päästä heti maistelemaan. Päälle vain Valion Oivariinia ja nam!












Laitoin leivän pataan ja voitelin sitä hieman vedellä. Sitten vetelin veitsellä viillot leivän pintaan ja ripottelin päälle auringonkukan- sekä kurpitsan siemeniä. Loppusilaukseksi vielä karkeaa merisuolaa. Näin tästä tulikin sitten "Pataleipä a' la Tiina H." Jotenkin vain tuo merisuola leivän pinnalle ripoteltuna antaa sille kivaa potkua. Me like. 













Paistamisen loppuvaiheessa laitoin hetkiseksi grillivastuksen päälle, näin sain leivän pintaan lisää kaipaamaani väriä. Ainakin tuo meidän uuni jätti leivän tuolla (kiertoilmalla paistettaessa) normipaistoajalla hieman valjun väriseksi. Jos käytät grillivastusta niin muista vahtia leipää, 
pinta palaa nimittäin todella nopeasti. 











Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan pataleivän tekoa, siis jos et ole sitä vielä tehnyt. Niin helppoa ja simppeliä. Ja mikä parasta; ihan sairaan hyvää (ainakin) tuoreena. 












Ja sen Mrs Jones:n leipäohjeen löydät täältä.











Näillä lämpimillä mentiin tänään.

Mukavaa loppuviikkoa kaikille.




tiina

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Mattorakkautta!

Olen jo hetkisen aikaa etsiskellyt olkkariin sopivia kevyempiä mattoja niiden valkoisten villamattojen tilalle. Ja jälleen se pelastus löytyi täältä somemaailmasta, löysin nimittäin enemmän kuin mieluisat matot Amanda b:n Facebook -sivuilta. Ja pakkohan se oli lopulta mennä niitä livenäkin "hiplailemaan."




Ja niin.... (ylläri pylläri) kotiinhan nämä kaunistukset sitten lopulta päätyivät.



(Postaus on osin sponsoroitu.)





 Tykkään!

*  *  *  *  *








En tiedä mitä mieltä te olette, mutta minun mielestäni nämä sopivat meille aivan täydellisesti. Ovat tosiaankin juuri sitä mitä hain. Meillä kun on keväisin/kesäisin kulku tuolta olkkarista terdelle,  joten mattojen pitää olla sellaiset etteivät ne säikähdä tepastelusta ulos ja sisälle. Näiden toivon nyt olevan sellaiset. Eivät ainakaan ole niin vaaleat kuin edelliset, siten varmaan ei jokainen kengänjälki noissa näy.











Kuvan mattoja on saatavilla kahdessa värissä, oma valintani on tämä harmaa, se toinen vaihtis oli pohjaväriltään musta. Sitäkin mietin, sillä sekin oli todella kauniin näköinen. Päädyin lopulta kuitenkin tuohon harmaaseen, on näin keväällä hieman kevyemmän oloinen kuin se musta.










Ja voi miten rakastankaan tätä alkavaa kevättä, sen tuomaa valoa. Ja olkkarin villamaista fiilistä,
on se vaan meille oikea Villa Helmi. 







Jos sinäkin ihastuit, 
niin nuo kauniit matot löydät täältä; Amanda b :n sivuilta.


Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.



 tiina