tiistai 18. elokuuta 2015

Huutava seinä

Makkarin seinä on (perhostaulun lähdettyä toiseen kotiin) minusta "huutanut" tyhjyyttä jo keväästä saakka, olen mielessäni ollut laittamassa siihen milloin mitäkin, toisinaan olen taas ollut aivan tyytyäinen seinän tyhjyyteen. Ja kuitenkin se on tuntunut tarvitsevan jotain....  
Mutta mitä? 




Jo jokin aika sitten näin meidän paikallisessa kaupassa muutamia suuria sisustustauluja. Niitä sitten jokaisella katselukerralla silmäilin ja mallailin, muutaman jo kotiinkin asti kannoin sovitettavaksi. Seuraavana päivänä sitten palautin ne kuitenkin takaisin, eivät sittenkään tuntuneet omilta. Ja tässäpä sitä sitten ollaan, yksi noista suloisen romanttisista (!) tauluista ei vaan jättänyt rauhaan. Kumma juttu, sillä itsekkin hämmästelen tätä syttynyttä viehtymystä tähän romanttiseen ilmeeseen. 
Sangen outoa!




No nyt ko. taulu olla "nököttää" tuossa makkarin seinällä, saa nähdä kuis käy..... Onko se hyvä? Vai alkaako liika romanttisuus tulla korvista ulos? :)  Ja jotenkin tekisi mieli tapetoida tuo päätyseinäkin uudelleen.... Huomasin katselevani erästä neutraalia kukkatapettia "sillä silmällä".... Hmm... näinköhän se menee; "ympäri mennään ja yhteen tullaan"?!!! Jospa sittenkin vielä pyristelisin sitä vastaan, onhan toisen kodin makkarin seinässä niitä kukkia, vaikkei se kuvio ehkä kovin romanttinen olekkaan.








 Sillä mielestäni sitä romanttisuutta näkyy jollakin tapaa myös tuossa ehkä jopa maailman kauneimmassa unisiepparissa jonka löysin Sokoksesta. Nuo siepparit ovat nyt elokuun kantistarjouksena. Itse ostin tuon pienemmän ja vanhempi neiti osti itselleen sen suuremman version.








Ikean kesäreissulta mukaan lähti kaksi valaisinta, löysivät paikkansa nyt tämän toisen kodin makkarista. Entiset yöpöydät ovat virkatehtävissä niin ikään siellä toisessa kotona, täällä yöpöytien virkaa toimittaa kaksi mustaa metallijakkaraa. Nuo ajavat asiansa vallan hyvin, en viitsi tähän kotiin hankkia enää toisia yöpöytiä.









Näillä mennään vielä täällä. Vaikka se jo syksyä pukkaa niin aika hempeissä ja vaaleissa tunnelmissa ollaan vielä meillä.








Ihanaista alkanutta viikkoa. 
Se taitaa vielä tämän viikon meitä kesä helliä, sitten kuulemma sää jo viilenee. 
Nautitaan nyt siis siitä. 
Ja niin... lupaan pyhästi postailla nyt ahkerammin, 
nyt vain on ollut kaikenlaista muutakin. Se tuo aika kun on kuitenkin rajallista.



Palataan.



tiina

4 kommenttia:

  1. Taulu on todella kaunis ja koko makuuhuone on aivan ihana. Tuo tapettiseinä on aika voimakas, ajattelisin, ettei tarvitsisi mitään taulua, ehkä juuri se mainitsemasi hillitty vaalea tapetti, olisi hyvä tausta tuolle kauniille taululle. Sinä itse varmasti tiedät ja tunnet parhaiten, mikä on hyvä juuri sinulle. Tepa Seinäjoelta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla olen kanssasi ollut tähän saakka, tuo tapetti tosiaankin on sen verran voimakas etten ole seinälle mitään laittanut. Enkä sittenkään taida olla vakuuttunut onko se hyvä vai ei... No sen aika näyttää. Mukavaa loppuviikkoa sinulle Tepa. :)

      Poista
  2. Kaunista on ja ihanaa tapettia, unisiepparikin on ihana.
    niin vaikka syksy kolkutelee jo ovella en minäkään ole vielä luopunut vaaleista tekstiileistä, tosin tänään katselin jo vaatehuoneen hyllyltä verhoja syksyisempiä, mutta kun helettä vielä riittää niin viikkasin ne takaisin odottamaan vaatehuoneen hyllylle vielä vähäksi aikaa. Minusta syksy on parasta aikaa ne ihanat kirpeät syysilmat, niitä jo kaipilen ja iltaisin eron jo huomaa että syksy on tullut ja koivuissa meillä päin on jo paljon keltaisia lehtiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä.... Onneksi nyt on viileän kesän jälkeen saatu edes muutama lämmin päivä. Mutta, kuten jo sanoitkin, syksy se vaan kolkuttelee tuolla oven takana. :)

      Poista

Mukavaa kun kävit blogissani. ♥
Kiitän kauniisti kommenteistanne,
muistathan kuitenkin nettiketin-
olethan valmis seisomaan sanojesi takana
myös omalla nimelläsi. :)